Noli Katajanokka II

Kanavakatu 3AB on historiansa aikana kokenut monia muutoksia ja erilaisia käyttötarkoituksia. Kuusikerroksista rakennusta reunusti junaraiteet, joita pitkin vilkkaasta satamasta kuljetettiin aikoinaan hyvinkin eksoottisia tuotteita varastoitavaksi, kuten banaaneita talossa sijainneeseen banaanikypsyttämöön. Vuonna 1939 rakennusta korotettiin kahdella kerroksella vastaamaan kasvanutta tilantarvetta, mutta lisäkerrokset purettiin jo 1980-luvulla rakennuksen muuttuessa toimistokäyttöön. Samassa yhteydessä taloa myös lyhennettiin. Punatiilisten satama- ja makasiinirakennusten ympäröimänä vaalea ja muurimainen rakennus on eräänlainen outolintu. Rakennuksen kivijalka on katutason yläpuolella, ja ikkuna-aukot olivat alun perin matalia ja nauhamaisia.

Avarrukselle tärkeää uuden ja vanhan sovittamisessa oli vaalia ja nostaa esiin rakennuksen historia-arvoja. Julkisivun matalat 85 senttimetriä korkeat ikkunat tuli suurentaa hotellikäyttöön sopivammaksi, mutta samanaikaisesti julkisivun horisontaalisuutta haluttiin vaalia. Ikkunat kasvatettiin ranskalaisiksi parvekkeiksi ja laajennusosien eteen tuli julkisivurappauksen sävyiset lattapinnakaiteet, joten Julkisivu hahmottuu yhä umpinaisena vinoista suunnista ja kaukomaisemassa. Rakennuksen ullakkokerros rakennettiin muutoksessa kauttaaltaan uudelleen, ja nyt koko kattoa ympäröi kattoterassi. Ullakko-osan puinen julkisivu kaarevine katoksineen luo uuden kerrostuman lähes satavuotiaan talon tarinaan. Ullakkokerroksessa sijaitsee nyt sekä hotellihuoneita, että hotellin yhteistiloja. Katutasossa suurin muutos on tuulahdus rakennuksen satamahistoriasta, kun julkisivua reunustamaan on tuotu käytöstä poistetut junan tavaravaunut raiteineen. Junanvaunut toimivat tästedes hotellivieraiden ja kaupunkilaisten uutena terassina.