1900 ja 1906 kahdessa osassa valmistunut Suomen Lähetysseuran talo muutettiin 26 asunnoksi vuonna 2020.
Tähtitorninmäen laidalla sijaitseva vuosina 1900 ja 1906 kahdessa osassa valmistunut punatiilinen arvorakennus koki suuren muutoksen vuonna 2020, kun rakennukseen muutti sen ensimmäiset asukkaat vuosikymmeniin. Karl August Wreden suunnittelema Suomen Lähetysseuran talo koki osittaisen omistajanvaihdoksen, jossa Tähtitorninkatu 16 ja osa Tähtitorninkatu 18:sta myytiin sijoittajataholle. Tähtitorninkadun ”Lähetystalo” on toiminut alun perin seurakunnan asuntolana ja seurakuntarakennuksena, mutta asuntolakäytön loputtua 1980-luvun loppupuoliskolla se toimi Lähetysseuran toimistorakennuksena kiinteistön myyntiin saakka. Tähtitorninkatu 16 ja osa 18:sta on kaavoitettu palautettavaksi takaisin asumiskäyttöön siten, että Tähtitorninkatu 18:an jää vielä suojeltu kirkkosali sekä muita seurakunnan tiloja.
Vuoden 2018 tunnelma Lähetystalossa oli silloisessa tilassaan kaksijakoinen, sillä ulkoa niin upea talo oli kokenut vuosien saatossa suuria sisäpuolisia muutoksia, merkittävimpänä 1980-90- luvun konversio toimistokäyttöön, jonka yhteydessä tilat oli järjestetty varsin toimistomaisiksi pienine konttoreineen. Tämän lisäksi sisäpihalle oli rakennettu maanalainen koulutussali sekä toimiston ja kirkkosalin välinen yhdyskäytävä. Harmillisesti näiden aikakaudelleen tyypillisten muutosten yhteydessä talon alkuperäistä henkeä oli kadotettu, vaikkakin suojeltu julkisivu ja porrashuoneet olivat säilyneet onneksi kohtuullisen muuttumattomina.
Lähetystalon muutos asunnoiksi vaati suunnittelun alkuvaiheessa tarkkaa tutkimusta talon historiasta, hengestä ja arkkitehtuurista. Tutkimuksen lisäksi tärkeää oli kartoittaa eri osapuolten ambitiot hankkeeseen liittyen. Yhteinen sävel löytyi talon hengen vaalimisesta ja siitä, että tehdään myös palauttavia ratkaisuja sellaisiin osiin, jotka ovat ajan saatossa hävinneet, kuten esimerkiksi kadunpuoleinen portti, sisätilojen koristelistat ja useat ovet. Uusia historiallisia kerrostumia ei haluttu luoda väkisin, vaan etsimme ratkaisuja jotka sitovat talon sen varhaisvuosista 1980-1990 -lukuihin, ja aina nykyaikaan. Rakennuksen kaksi pääporrashuonetta sekä kadunpuoleinen julkisivu on merkattu asemakaavassa rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaaksi, ja suunnitteluratkaisuissa käytettiin
hyväksi sekä alkuperäistä piirustusaineistoa, että rakennusentisöintiliike Ukrin väri- ja pintamateriaalitutkimuksia.
Asunnoista haluttiin suuria ja ilmavia, kuten etelä-Helsingin arvoasunnot ovat totutusti olleet. Valtaosa asunnoista avautuu kahteen suuntaan, ja monella näistä on joko parveke tai sisäpihalla oma terassi. Koska kyseessä oli “uusi” arvoasuintalo arvoalueella, kiinnitettiin varustelutasoon ja asumismukavuuteen erityistä huomiota.Tämä tarkoitti muun muassa teknisiä ratkaisuja, ja asunnoilla onkin huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet sekä talossa on kaukojäähdytys. Keittiöt ovat nykyaikaisia avaria avokeittiöitä, ja verrattuna vanhempiin alueen rakennuksiin asunnoissa on tilavat ja laadukkaat kylpyhuoneet ja kodinhoitotilat. Kiintokalusteet toteutti mittatilauksesta kalustetehdas AX-design. Nykyaikaisten ratkaisujen ohella on myös perinteisiä elementtejä kuten alkuperäisiä koristelistoja mukailevat katto- ja jalkalistat, kattopyöristykset, sekä useassa kodissa on talon alkuperäisiä kunnostettuja sisäovia.
Suojeltujen porrashuoneiden kunnostus lähti alkuperäisten värien kartoituksesta, jonka pohjalta molempiin porrashuoneisiin löytyi sopiva kaupunginmuseon hyväksymä värimaailma. Kunnostuksen lisäksi porrashuoneita piti laajentaa, ja uudet laajennusosat sulautettiin olevaan osaan yhtenäisellä värityksellä ja lattian mosaiikkibetonilla. Kerrostaso-ovet toteutettiin nykyaikaisten standardien mukaisina massiivitammiovina, jotka suunniteltiin alkuperäisiä ovia mukaillen. Ovien vierustat on varusteltu maalatuilla osoiteruudulla ja sepän tekemillä lehtitelineillä. Porrashuoneissa on myös pieni tuulahdus Eurooppaa, sillä asuntojen postilaatikot löytyvät sisäänkäyntikerroksesta.
Korkea varustelutaso jatkuu talossa kautta linjan, sillä sekä yhteisiin pihoihin, että yhteistiloihin on panostettu merkittävästi. Kodikkaista yhteistiloista löytyy yhteinen keittiöllinen kerhohuone, kuntosali ja tietysti saunaosasto.
Kirjoittanut : Atte Aaltonen
Kuvat : Ville Vappula
Commenti